5 syytä valita pellava

Kun valinta on luonnollisten ja synteettisten tekstiilien välillä, pellava on huomionarvoinen vaihtoehto.

Vaikka puuvilla on pitkään ollut perinteinen valinta kotiin ja vaatteisiin, pellavatuotteet yleistyvät nopeasti monesta syystä.

Pellavakasvia on viljelty tuhansia vuosia, ja se on yksi vanhimmista vaatetukseen ja tekstiileihin käytetyistä kasveista.

Pellavakangas valmistetaan pellavakasvista ja on 100 % luonnollinen. Valmistus on kestävä, ja tuloksena ovat vahvat ja hienot kuidut, jotka kehrätään langaksi, kudotaan ja värjätään valmiiksi kankaiksi.

Pellavakuidut ovat luonnostaan paksumpia ja vahvempia kuin muut tekstiilikuidut, noin 30 % paksumpia kuin puuvilla.

Se on erittäin kestävä, joten sinun ei tarvitse murehtia kulumisesta — ja mitä enemmän käytät pellavatuotteita, sitä pehmeämmiksi ne muuttuvat.

Imukyky

Keittiön ja kylpyhuoneen päivittäisissä kuivaustehtävissä pellava erottuu imukykynsä ansiosta.

Pellavakuidut imevät luonnostaan enemmän vettä kuin puuvilla: ne ottavat vastaan enemmän kosteutta ja imevät sen nopeammin.

Pellavakangas kuivuu nopeasti ja hylkii likaa, joten pellavakeittiöpyyhkeet ja pellavapyyhkeet soveltuvat hyvin lasien kuivaamiseen sekä hopean ja kristallin kiillottamiseen.

Pellava tuntuu myös viileältä ihoa vasten ja sopii siksi hyvin sekä vaatteisiin että vartalon kuivaamiseen suihkun jälkeen.

Jos menet rannalle aurinkoisena päivänä, ohut pellavatekstiili on viileä ja antaa suojaa auringolta.

Nopeasti kuivuva ja hygieeninen

Pellavakuitujen kosteutta siirtävät ominaisuudet tarkoittavat, että ne kuivuvat paljon nopeammin kuin puuvilla.

Nopeasti kuivuva rakenne vähentää bakteerikasvua ja pitää keittiöpyyhkeet, pyyhkeet ja tiskirätit raikkaina ja hygieenisinä.

Pellavateksitiilien kanssa voit sanoa hyvästit tunkkaiselle ja homeiselle hajulle, joka usein liittyy puuvillaisiin tiskirätteihin, keittiöpyyhkeisiin ja pyyhkeisiin.

Kestävyys ja pitkä käyttöikä

Pellavatekstiilit tunnetaan kestävyydestään. Pellavakuidut ovat vahvoja ja sitkeitä kuivana — ja kostuessaan ne muuttuvat vieläkin vahvemmiksi.

Tämä tarkoittaa, että tekstiilisi kestävät lukemattomia pesukertoja menettämättä toiminnallisuuttaan. Ne kestävät kulutusta, nukkaantumista ja värien haalistumista, joten ne ovat pitkäikäinen ja kestävä valinta.

Ympäristövalinta

Pellavakeittiöpyyhkeet ovat ympäristötietoinen ja kestävä valinta. Pellavakasvi tarvitsee vähän vettä, torjunta-aineita ja synteettistä lannoitetta kasvaakseen.

Pellavateollisuuden valmistusprosessi on yleensä vähemmän resurssia vaativa kuin puuvillan, joka on riippuvainen energia- ja vesivaltaisemmista viljely- ja tuotantomenetelmistä.

Ajaton tyyli

Pellavatekstiilit heijastavat ajattomuutta ja hillittyä estetiikkaa. Pellavan luonnollinen rakenne ja hillitty kiilto tuovat kankaaseen elävyyttä.

Pellavan neutraali väripaletti sopii kaikkiin ympäristöihin — rustiikista maalaistalosta moderneihin ja minimalistisiin sisustuksiin.

Siksi pellava kannattaa valita ensisijaisesti, olipa kyse vaatteista, peitteistä, asusteista, pöytäliinoista, keittiöpyyhkeistä, tiskiräteistä tai pyyhkeistä.

Pellavan historia

Jo kivikaudella Euroopassa pystyttiin käsittelemään pellavaa, mutta sitä käytettiin pääasiassa köysiin, kalaverkkoihin ja vastaaviin.

Vaatetus oli tuolloin vähemmän kehittynyttä. Lähes kukaan ei käyttänyt pöytäliinoja tai lautasliinoja. Muinaisessa Egyptissä alettiin käyttää hienoa ja viileää pellavavaatetusta.

Pellavakangas oli ainoa materiaali, joka oli sallittu papinvaatteisiin, ja muumioita käärittiin pellavakääreisiin, joista monet ovat säilyneet.

Egyptistä tieto levisi Babyloniin — joka antiikin aikaan oli pellavateollisuuden keskus — edelleen Kreikan kautta Rooman valtakuntaan ja Euroopan pohjoisosiin. Rooman valtakunnassa oli antiikin aikaan suuria pellavan kehräämöitä, esimerkiksi Ravennassa ja Viennessä, joita valvoi huolellisesti procuratores linificiorum, mikä kertoo materiaalin merkityksestä. Pohjoismaissa pellavan käsittely on ollut mahdollista ainakin pronssikaudesta lähtien.

Pitkälle 1500-luvulle asti pellavaa käsiteltiin perinteisillä työkaluilla, joita muun muassa itämaiset naiset hallitsevat edelleen taidokkaasti.

Noin vuonna 1530 rukki yleistyi ja nopeutti pellavan tuotantoa. Pellavan jalostus oli pitkään käsityötä. Kun koneet tulivat 1700-luvun lopulla, puuvillasta tuli vakava kilpailija pellavalle.

Kehittyneempiä koneita kehitettiin myös pellavateollisuuteen soveltuviksi. Vuonna 1805 Joseph Marie Jacquard rakensi uraauurtavan kangaspuunsa kuvionkutomiseen, mikä avasi uusia mahdollisuuksia muun muassa perinteiselle damastikudonnalle.

Pellava on saanut kovaa kilpailua yksinkertaisemmista ja halvempi materiaaleista, ja useasti on ennustettu sen katoavan. Pellavan laatu ja esteettinen arvo ovat kuitenkin kestäneet uusien materiaalien, mukaan lukien synteettiset kuidut.

Nyt näyttää siltä, että pellava on jälleen nousemassa — maailmassa, joka suuntaa kohti kestävyyttä ja laatutietoisuutta.